keskiviikko 24. toukokuuta 2017

Lyseonpuiston lukio mukana kansainvälisessä matematiikkaprojektissa

Lyseonpuiston lukio on yksi neljästä Consumption and Energy Sources in Modern Education (CESME) -projektiin osallistuvista kouluista. Muut projektiin osallistuvat koulut ovat  Norjasta, Puolasta ja Tsekistä. Projekti tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuksia luoda itselleen valmiuksia opiskella myös kansainvälisessä ympäristössä luonnontieteiden ja matemaattisten aineiden parissa. Tämän lisäksi tärkeimpiä tavoitteita ovat englannin kielen taidon parantaminen ja kansainvälisten suhteiden luominen.

Projektia toteutetaan vierailemalla jokaisessa osallistujamaassa viikon ajan. Ensimmäinen projektimatka suuntautui Mikolowiin, Puolaan 13.-19.3, jonne Rovaniemeltä matkasi seitsemän opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Mikolowissa teimme erilaisia opettajien valmistelemia energiankulutukseen liittyviä mittauksia kansainvälisissä ryhmissä. Jokainen ryhmä valmisteli tehtyjen mittausten pohjalta esitelmän yhdestä mittauksesta ja viikon päätteeksi esitteli ne  muille osallistujille. Esitykset auttoivat havainnollistamaan mittaustuloksia ja antoivat uskallusta esiintyä englannin kielellä, vaikka se ei olekaan opiskelijoiden äidinkieli.

Koululla tekemiemme mittausten lisäksi vierailimme hiilikaivoksessa, hiilivoimalassa ja sähkömuseossa sekä osallistuimme työpajaan, jossa tutkimme erilaisia luonnontieteellisiä ilmiöitä. Hiilikaivoksessa näimme konkreettisesti kaivoksen toimintaa sekä sen historiaa. Vierailu oli kiinnostava myös sen ansiosta, että menimme 3-kerroksisella hissillä 320 metrin syvyyteen.

Ohjatun toiminnan ulkopuolella meillä oli mahdollisuus tutustua paremmin muihin opiskelijoihin. Keskustelimme mm. koulujärjestelmistä ja niiden eroavaisuuksista sekä arkipäivisistä asioista. Toisiin projektilaisiin tutustumisen ansiosta projektista sai huomattavasti enemmän irti, sillä sen myötä kotiinviemisiksi jäi kehittyneiden taitojen lisäksi myös ystävyyssuhteita.

Mikolowin tapaamisen jälkeen projekti jatkuu uuden tapaamisen merkeissä Norjassa, jonne Lyseonpuiston lukiosta lähtee seitsemän uutta opiskelijaa. Kyseistä tapaamista varten mittaamme kouluissa mobiililaitteiden energiankulutusta. Mittausten tuloksia opiskelijat työstävät tapaamisen aikana .

Suomen projektitapaaminen on ensi elokuussa, jolloin projektilaiset muista maista tulevat vierailulle Lyseonpuiston lukioon. Suomeen saapuvat opiskelijat pääsevät kokemaan suomalaisen kulttuurin lähietäisyydeltä, sillä heidät majoitetaan Lyseonpuiston lukion projektilaisten koteihin.

Projekti on ollut jo tähän mennessä erittäin antoisa ja opettavainen kokemus, ja se jatkossa varmasti tarjoaa myös paljon hyötyä. Esimerkiksi kielitaidon kehittymisen huomasi Mikolowissa jo ensimmäisten päivien aikana, ja olemme vieläkin päivittäin yhteydessä muiden maiden projektilaisiin vapaa-ajalla.






Teksti: Jenna Karjalainen ja Saaga Salonen

maanantai 22. toukokuuta 2017

Lyskalle SM-hopeaa tilastokilpailusta

Tilastomatematiikan jatkokurssilla (MAA15) käyntiin lähtenyt tilastoprojekti saatiin päätökseen helmikuussa, kun MAOL ry julisti tämänvuotisen kilpailun voittajat. Siinä missä Lyska on aiemmin kolmesti voittanut koko kansainvälisen kilpailun, yllettiin tällä kertaa pelkkään hopeaan Suomen tasolla. Kilpailun aiheena oli Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi historia, ja Lyskan tiimi (Teemu Flygare, Tuukka Mehtälä ja Robin Mäki) keskitti projektinsa 90-luvun laman vaikutuksiin suomalaisten nuorten hyvinvointiin. Voittajaposterin aiheena oli perisuomalaiseen tyyliin kuningas alkoholi.


Kaiken kaikkiaan mukava, tiedonhakua opettava projekti. Toki hopea on häpeä, joten tässä vaiheessa lähinnä kaduttaa”, kertoo Teemu Flygare, yksi Lyskan joukkueen jäsenistä.

Posterin aiheeseen päädyttiin pohtimalla merkittävimpiä viimeaikaisia mullistuksia Euroopan tasolla, ja yhdistämällä se kilpailun kohdeyleisöön. Lähteinä käytettiin esimerkiksi Kelan vuosikatsauksia sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksia. Posterissa pyrittiin tutkimaan valtion ja kuntien tekemien talousratkaisujen vaikutuksia perheiden ja erityisesti nuorten terveyteen, ja löytämiemme tuloksien laajuus yllätti itsemmekin. Julisteen tuloksia on lopuksi arvioitu kriittisesti, sillä esimerkiksi mielenterveyspalveluiden käytön prosentuaalinen kasvu voi hyvin kertoa itse palvelun käytettävyyden helpottumisesta. Juliste on nähtävillä Lyskan aulassa ja nettisivuilla.



TilastoTulostus.jpg
Voit katsoa julisteen parempilaatuisena alla olevasta linkistä:
https://drive.google.com/file/d/0B7a4_8ESQIA-ZlZhcENhQnhXTkU/view?usp=sharing

Teksti: Robin Mäki

maanantai 15. toukokuuta 2017

Äitienpäivän nostalginen yhteislaulutilaisuus

Äitienpäivänä 14.5.2017 pidettiin Lyskalla Suomi 100 vuotta suomalaista koululaulua -yhteislaulutilaisuus. Osanottajia tilaisuudessa oli yli sata aina lapsiperheistä eläkeläisiin.

Yhteislaulutilaisuudessa laulettiin yhteensä 16 laulua, jotka olivat joko suomalaisia kansanlauluja tai kansakoulussa laulettuja lauluja. Kansakoulussa aikanaan opiskelleille osanottajille tuttuja sävelmiä olivat erityisesti Seitsemän miehen voima, Peipon pesä, Oolannin sota ja Taivas on sininen ja valkoinen.

Yhteislaulujen lisäksi tilaisuudessa kuultiin opiskelijoiden ja alumnien musiikkiesityksiä, kuten koulumme tunnuslaulu Lyseonpuiston lukion laulu ja Unto Monosen säveltämä Lapin tango. Lyseonpuiston lukion laulun lauloivat Ida Mansikkasalo ja Saana Yli-Tepsa, ja Lapin tangon esitti englanninopettajamme Annukka Kurvinen.

Musiikkitapahtuma keräsi Lyskan aulaan runsaasti väkeä. (Kuva: Pia Ylisuvanto)

Koko tilaisuuden tunnelma oli nostalginen ja hyväntuulinen. Moni kansakoulussa opiskellut sai illan aikana laulaa iloisesti samoja lauluja, joita oli laulanut monta kertaa lapsuudessaan. Itselläni oli ilo nähdä isoäitini pääsevän laulamaan Peipon pesää ja Oolannin sotaa, joita hän aikanaan lauleskeli minulle, kun olin lapsi.

Tilaisuuden osanottajat lauloivat niin komeasti, että illan isäntänä ja kapellimestarinamme toiminut musiikin lehtori Esa Tikkala totesi meidän laulavan sieluistamme. Minulla jäi todella lämmin vaikutelma tapahtumasta. Olen iloinen, että sain jakaa laulamisen ilon äitini ja isoäitini kanssa juuri äitienpäivänä.

Teksti: Aatu Ylisuvanto

Välittämisen päivä joka päivä

Tiistaina 9.5. vietettiin Välittämisen päivää. Yhdessä Rovaniemen Neuvokkaan kanssa järjestetty tempaus vei 176 Lyseonpuiston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa ja 32 Neuvokkaan koulutettua vapaaehtoistyöntekijää välittämään hyvää mieltä, iloa ja virkistävää vaihtelua eri kohteisiin ympäri kaupunkia. Vapaaehtoistyönpäivä on paitsi osa lukion opetussuunnitelmaan kuuluvia, kaikille lukiolaisille yhteisiä opinto-ohjauksen opintoja, myös ainutkertainen ja innostava oppimistapahtuma. Suoritusmerkinnän ohella opiskelijat saivat oivan tilaisuuden kohdata erilaisia ihmisiä ja tutustua heidän elämäntilanteisiinsa sekä päästä näkemään arkea ja toimintaa erilaisissa palveluyksiköissä.

Tänä vuonna lukiolaiset saivat valita kohteensa 50 eri palvelupisteestä. Valikoimaan kuului muun muassa vanhusten ja kehitysvammaisten palvelukeskuksia ja asumisyksiköitä, päiväkoteja, alakoululaisten iltapäiväkerhoja sekä erilaisten järjestöjen toimipaikkoja. Opiskelijat saivat valita kohteensa vapaasti sen mukaan, mikä paikka ja sen suunniteltu ohjelma vaikutti itselle mieluisimmalta. Suosituimpien paikkojen - päiväkotien ja Tyttöjen talon - ilmoittautumislistat täyttyivät alta aikayksikön. Jos haluamaansa kohteeseen ei mahtunut enää mukaan, saattoi vapaaehtoistyön suorituspaikan valita vaikkapa työpäivän keston tai alkamisajankohdan perusteella: Se kun vaihteli kohteittain aamukahdeksan ja iltapäivällä kello kolmen väliltä. Työajat puolestaan vaihtelivat muutamasta tunnista täyteen työpäivään.

Koska Välittämisen päivän ydin on vuorovaikutus erilaisten ihmisten välillä, päiviä oli yhtä monenlaista kuin oli vapaaehtoistakin. Joillekin opiskelijoille tapahtuma oli mukava ja naurua täynnä oleva päivä, joka näytti, mistä auttamisen ilossa todella on kysymys. Kuitenkin useissa palvelupisteissä opiskelijat kohtasivat vaikeitakin asioita, kuten sairautta. Välittämisen päivänä jotkut kohtasivat ehkä jopa ensimmäistä kertaa elämässään esimerkiksi muistisairaita vanhuksia tai vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä, mikä saattoi herättää voimakkaitakin tunteita, joillain jopa ahdistusta ja huolta omasta tai läheistensä tilasta tulevaisuudessa. Ainakin erilaisten vaikeuksien kanssa kamppailevien ihmisten kohtaaminen sai arvostamaan omaa terveyttään ja toimintakykyään aivan uudella tavalla.

Vaikka Välttämisen päivä varmasti piristi ja tuotti iloa monelle, ei tempauksessa pohjimmiltaan ole kyse siitä, että yhtenä päivänä viedään hyvää mieltä ihmisille. Sen sijaan sen tarkoitus on auttaa meitä huomaamaan, kuinka suuri merkitys on sillä, että jokaisena päivänä muistaisimme todella välittää toinen toisistamme. Siis kuunnellaan, mitä toisella on sanottavana, ja yritetään ymmärtää. Jätetään puhelin välillä syrjään ja ollaan oikeasti läsnä. Ollaan lohduttavana olkapäänä ja iloitaan yhdessä onnen hetkistä. Annetaan kiireetöntä aikaa ja kerrotaan, että välitämme. Tehdään jokaisesta päivästä Välittämisen päivä.


Teksti: Emilia Tammilehto

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Vinkkejä tulevaisuuden suunnitelmiin

Lyskaviikko huipentui perjantaina 12.5. ammattien aamupäivään. Lyskalle oli kutsuttu kaksikymmentä eri ammattialan edustajaa, jotka kertoivat koulutustaustastaan ja työstään. Opiskelijat saivat valita kaksi alaa, joiden esittelyitä kävivät kuuntelemassa. Valittavissa olivat esimerkiksi hammaslääkärin, psykologin, poliitikon ja arkkitehdin ammatit. Osa opiskelijoista kävi vierailemassa Rovaniemen lennostossa ja sai sitä kautta tutustua puolustusvoimiin ja sotilasalaan.

Valokuvaajan ammattia esitteli Minna Pakkanen valokuvaamo Kipinästä. (Kuva: Tuukka Nerg)

Yrittäjyydestä kertoi Arctic Connect oy:n toimitusjohtaja Toni Kurvinen. (Kuva: Tuukka Nerg)

Osa opiskelijoista kävi tutustumassa lennostoon. (Kuva: Lotta Laitila)


Esittelyistä sai kattavan kuvan ammatista ja alan koulutuksesta. Esittelijät antoivat myös vinkkejä pääsykokeisiin ja niihin valmistautumiseen.
- Kävin kuuntelemassa lääkärin ja asianajajan esittelyt. Toinen ammateista on ykkössuunnitelmani ja toinen kakkonen, kertoo Paulus Liimatainen, eräs koulun opiskelija.
- Sain tietää, minkälainen henkilö ammatteihin soveltuu ja mitä vaaditaan, että pääsee opiskelemaan alalle.
Ammattien aamupäivä oli siis oikein informatiivinen tapahtuma ja mukavaa virkistystä tavalliseen koulupäivään!



Kuva: Lotta Laitila

perjantai 12. toukokuuta 2017

Tuomarin työ on vapautta ja vastuuta

Lyskalla vietettiin torstaina 11.5. perinteistä alumnien päivää, jonka kunniaksi koulullamme vieraili noin 15 koulun entistä opiskelijaa. Yksi vierailijoista oli Marianne Wagner-Prenner, Rovaniemen hovioikeuden presidentti. Hän kertoi meille paitsi itsestään myös juristin työstä.

Rovaniemen hovioikeuden presidentti Marianne Wagner-Prenner

Wagner-Prenner kiinnostui oikeustieteistä jo lukiossa psykologian ja yhteiskuntatieteen kursseilla. Lukion jälkeen vietetyllä välivuodella hän kypsytteli ajatusta yliopistoon hakemisesta ja pääsikin opiskelemaan oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Wagner-Prenner kirjoitti gradunsa syyntakeisuudesta ja tutki sitä varten mielentilalausuntoja lähes sadan vuoden ajalta. Myöhemmin hän teki myös väitöskirjan samasta aiheesta.

Wagner-Prenner aloitti uransa juristina auskultoimalla käräjäoikeudessa ja saatuaan varatuomarin tittelin hän eteni hovioikeuteen esittelijäksi. Hän jatkoi nousujohteista uraansa ja pääsi hovioikeudenneuvokseksi. Vuonna 2014 hänet valittiin hovioikeuden presidentiksi, mikä on suuri kunnia: Suomessa on ollut aiemmin vain yksi naispuolinen hovioikeuden presidentti!


Rovaniemen hovioikeus on perustettu vuonna 1979, joten se on melko uusi verrattuna esimerkiksi Turun hovioikeuteen, joka on perustettu jo 1600-luvulla. Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiiri kattaa yli puolet Suomen pinta-alasta, joten ei ole ihme, että puolet siellä toteutetuista pääkäsittelyistä on ns. matkakäräjiä. Hovioikeus siis matkustaa paikan päälle kuulemaan todistajia, palveluperiaatteen mukaisesti.

Wagner-Prenner kuvailee tuomarin työtä palkinnoksi sen itsenäisyyden ja riippumattomuuden vuoksi. Kukaan ei voi määrätä, että tuomarin tulisi ratkaista tapaus eri tavalla. Vapaus tuo tunnetusti mukanaan myös vastuuta: tuomarin virka teettää paljon työtä. Tuomarina pitää ymmärtää monen eri alan asioita, aina rahoituksesta maankäyttöön. Wagner-Prenner kertoo, että opiskelu ei lopu tutkinnon suorittamiseen, vaan tuomarina sitä jatkuu koko uran ajan.

Tuomarin työ voi olla raskasta myös henkisesti. Oikeudenkäyntikulut ovat korkeita ja tapauksen hävinnyt osapuoli voi joutua luopumaan jopa kodistaan, jotta pystyy maksamaan ne. Tuomarin on oltava äärettömän objektiivinen ja hänellä tulee olla sovittelutaitoja, jotta löydetään molemmille osapuolille sopiva ratkaisu. Tuomari tarvitsee myös esiintymistaitoja, jotta osaa kohdata mediaa oikealla tavalla.

Lopuksi Wagner-Prenner kannusti meitä nuoria ja vinkkasi, että kielitaidosta on hyötyä alalla kuin alalla. Hän rohkaisi lähtemään vaihto-oppilaaksi mahdollisuuden tullen, sillä kansainvälisyys on oiva valtti työelämässä. Hän kehotti unohtamaan ”anteeksi että olen olemassa” -asenteen ja kulkemaan rohkeasti pää pystyssä.

Aula oli koristeltu Lyskaviikon kunniaksi ilmapalloin.
Kuvat: Tuukka Nerg

tiistai 9. toukokuuta 2017

Veteraanipäivä hiljensi Lyskan

Torstaina 27. huhtikuuta vietettiin kansallista veteraanipäivää, ja päivän teemaan
liittyi myös Lyskan päivänavaus. Aluksi koko koulu hiljentyi kuuntelemaan
Evakon laulun. Tämän jälkeen lehtori Salomo Juupaluoma johdatteli aiheeseen seuraavin sanoin:


Veteraanipäivän historiaa
“Päivälleen 72 vuotta sitten, 27. huhtikuuta 1945 loputkin Saksan 20. vuoristoarmeijan sotilaista vetäytyivät kello 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle rajaa. Tuona päivänä Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi. Päivä on jäänyt Suomen puolustusvoimien viimeisimmäksi sotapäiväksi.
Vuodesta 1987 lähtien 27. huhtikuuta on ollut sotaveteraanien kunniaksi vietettävä juhlapäivä ja yleinen liputuspäivä. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.
Kansallista veteraanipäivää ei vietetä voitonjuhlana, vaan sillä on kaatuneiden muistopäivääkin rauhanomaisempi luonne. Suomi on saanut elää rauhan oloissa 72 vuotta.
Suurimmalle osalle meistä sodat ovat asia, joka tulee ikävällä tavalla esille uutisissa eri puolilta maailmaa. Lähi-idässä soditaan ja miljoonat ihmiset, erityisesti siviilit, ovat omakohtaisesti joutuneet kohtaamaan sodan kauhut.
Sota on varmastikin inhottavin, vastenmielisin ihmisen aikaansaannoksista. Kukaan järkevä ihminen ei halua sotaa. Mikään asia tällä pallolla ei ole tärkeämpi asia kuin rauhan asia.”

Veteraanin tervehdys
Seuraavaksi Rovaniemen Sotaveteraanien edustaja, sotaveteraani Arvi Räsänen esitti
veteraanien tervehdyksen Lyskan opiskelijoille ja henkilökunnalle. Hän esitti myös kiitokset siitä, että oli saanut mahdollisuuden tulla puhumaan nuorille. Päivänavauksen lopuksi kuunneltiin Veteraanin iltahuuto.